Moni tuntee viinikiven marenkien teosta tai leivonnassa nostatusaineena. Mutta viinikivellä on lukuisia eri käyttökohteita ruoanlaitosta siivoukseen. Lue tästä lisää ja tutustu viinikiven vinhaan maailmaan!

Mitä viinikivi on?

Viinikivi on valkoista jauhetta, joka koostuu pääasiassa kaliumvetytartraatista, jota sanotaan myös kaliumbitartraatiksi. Tätä kryptisesti nimettyä ainesta löytyy luonnossa esimerkiksi rypäleiden kuorista, mehusta ja siemenistä. Englantilaiset tuntevat viinikiven nimellä ‘cream of tartar’. 

Mutta tiedätkö, että viinikivi on itse asiassa viininvalmistuksen sivutuote?

Viinikivi aineena on kaliumin ja viinihapon yhdistelmä. Veteen liuenneena siitä tulee mieto happo.

Onko viinissä viinikiveä?

Viini sisältää viinihappoa, joka on yksi sen luontaisista hapoista. Viinin valmistuessa viinihappo reagoi kaliumin kanssa muodostaen viinikiveä. Viinikivikiteitä voi löytyä valmiista viinistä. Tämä on aivan normaalia, eikä se aiheuta haittaa viinin laatuun tai makuun.

Viinikiveä esiintyy luonnostaan monissa viineissä, kuten valkoviinissä, punaviinissä, roseeviinissä, kuohuviinissä ja samppanjassa. Viinikiven muodostumiseen vaikuttavat viinihapon ja kaliumin määrä, lämpötila, pH, etanolipitoisuus ja kaikenlaiset kemialliset yhdisteet.

Valkoviinissä viinikiven muodostumista voi havaita usein vaaleina kiteinä tai hienojakoisena sakka pullon pohjalla. Punaviinissä viinikivi esiintyy joskus tummempana sakka, kun taas roseeviinissä viinikivi voi olla hieman vaaleanpunertavaa.

Miten viinikiveä valmistetaan?

Teollisesti viinikiveä valmistetaan rypäleiden kuorista ja siemenistä, jotka ovat jäljelle jääneitä osia viinin valmistusprosessista. Kuoret ja siemenet jauhetaan hienoksi jauheeksi ja sekoitetaan viinihappoon, jolloin syntyy kaliumvetytartraattia eli viinikiveä. 

Tämä prosessi on yhtä tarkkaa kuin kemian tunnilla, sillä viinikiven määrä ja laatu vaikuttavat siihen, miten hyvin se toimii leivonnassa ja puhdistuksessa. Mutta älä huoli, jos et halua valmistaa viinikiveä itse, sillä sitä löytyy helposti Ellin keittiön verkkokaupan vifrtuaalihyllyiltä valmiina jauheena 100 g:n, 200 g:n ja 300 g:n pusseissa.

Miten viinikiveä käytetään keittiössä?

Viinikiveä käytetään mm. leivonnassa, sillä se auttaa taikinoita kohoamaan ja kermavaahdon pysymään ryhdikkäämpinä pidempään. Viinikiven käyttö on tuttua myös marenkien valmistuksesta, sillä se pitää valkuaisvaahdon kuohkeana ja jämäkkänä.

Viinikivi myös estää sokerin kiteytymistä, jolloin karamellit ja muut herkut saavat sileämmän koostumuksen. Tosin järkevästi syövän ihmisen repertoaariin sokeriherkut eivät juurikaan kuulu, mutta kotitekoisiin erytritolimakeutettuihin karkkeihin viinikiveä voi ripauttaa estämään erytritolin kiteytymistä. (Toinen vaihtoehto on käyttää tomumaista erytritolia, joka ei kiteydy jäähtyessään.)

Viinikiveä on käytetty myös nostatusaineena ruokasoodan kanssa. Tätä perinteistä seosta olenkin hyödyntänyt Ketokamun Leivontamixissä, johon en halunnut laittaa fosforihappoa sisältävää normileivinjauhetta, vaan tein siihen ihan oman, luonnollisen nostatusaineen viinikivestä, omenahaposta ja ruokasoodasta. Gluteenittomien leivonnaisten rakenne saattaa helposti tulla liian tiiviiksi, ja viinikivi auttaa pitämään ne kuohkeina.

Mitä muita käyttökohteita viinikivellä on?

Mutta viinikiven käyttötarkoitukset eivät rajoitu pelkästään leivontaan ja ruoanlaittoon, sillä aine toimii myös loistavana puhdistusaineena! Esimerkiksi lattiakaivon puhdistamiseen voi käyttää seosta, johon sekoitetaan suolaa, ruokasoodaa ja viinikiveä. Tämä seos auttaa poistamaan bakteerikasvustot ja jättää lattiakaivon raikkaaksi.

Pinttyneet tee- ja kahvikupit voi puhdistaa helposti viinikiven avulla. Etikan ja viinikiven sekoituksella taas puhdistuvat esim. teräs-, kupari-, posliini- ja messinkiastiat ja esineet.

Viinikivi sopii erinomaisesti myös vaatteiden puhdistamiseen: se auttaa poistamaan hankalat tahrat ja kirkastaa vaatteiden värejä. Toki ensin aina kannattaa muistaa kokeilla viinikiveä pienelle ja huomaamattomalle alueelle ja varmistaa, ettei se tärvele kangasta.

Ympäristöystävällisenä vaihtoehtona viinikivi on siis mainio valinta erilaisiin kodin puhdistustarpeisiin. Se on turvallinen käyttää monilla eri pinnoilla, eikä se sisällä haitallisia kemikaaleja, joten voit luottaa sen olevan hellävarainen kodillesi ja ympäristölle. 

Voit siis käyttää viinikiveä leivonnassa — ja tämän jälkeen siivota viinikivellä keittiön pinnat putipuhtaiksi!

Viinikiveä käytetään yleisesti myös kasvivärjäyksessä, erityisesti luonnonmateriaaleille, kuten villalle ja puuvillalle. Se auttaa värejä kiinnittymään kuituun ja tekee värisävyistä voimakkaampia.

Onko viinikivi hyvä kaliuminlähde?

Viinikivi on myös erittäin suosittua ketoruokavaliolla, sillä se sisältää runsaasti kaliumia, joka on natriumin lisäksi tärkeä elektrolyytti mm. verenpaineen säätelyssä ja lihasten sekä hermoston toiminnassa. 

Kun noudatetaan ketoruokavaliota, elimistö menettää usein enemmän nestettä ja elektrolyyttejä kuin tavallisessa ruokavaliossa — varsinkin alussa, kun keho ei ole vielä sopeutunut käyttämään rasvaa energianaan. Tätä ilmiötä kutsutaan yleisesti nimellä "ketoflunssa". Elektrolyyttien, kuten kaliumin, tasapainon ylläpitäminen auttaa ennaltaehkäisemään tätä tilaa ja vähentää yleistä kurjaa oloa.

Kun leivon, lisään usein viinikiveä taikinaan saadakseni paremman koostumuksen ja kohottamaan leipomuksia. Pidän siitä, että lisäämällä kaliumpitoista viinikiveä ruokaan tämä auttaa säilyttämään kaliumtasapainon elimistössä ja tukee lihasten ja hermoston toimintaa.

Voit lisätä viinikiveä myös vaikkapa juomasi veden joukkoon. Maltti on viinikivenkin käytössä valttia: 1 tl (3 g) viinikiveä sisältää n. 500 mg kaliumia (16 % naisten päivittäisestä kaliuminsaantisuosituksesta), joten viinikiveä kannattaa käyttää maltillisesti — eikä unohtaa muita elektrolyyttejä, varsinkin natriumia, tasapainottamaan elimistön elektrolyyttejä. Liika kaliuminkäyttö voi johtaa mm. sydänongelmiin.

Huomaa, että ruoastakin saa kaliumia, tosin hyvin vaihtelevasti. Esim. yhdessä avokadossa on saman verran kaliumia kuin teelusikallisessa viinikiveä. Kaakao ja tumma suklaa ovat erityisen kaliumpitoisia. Kaliumin kokonaissaanti kannattaa siis ottaa huomioon.

Päivittäinen kaliumintarvekin vaihtelee mm. sen mukaan, kuinka paljon hikoilet tai miten aktiivinen olet fyysisesti.