Elli on palannut ja tilaukset lähtevät normaalisti.
P.S. Uusi satsi possunaksuja ja puffattua juustoa on saapunut! 🤩
ILMAINEN TOIMITUS YLI 79 €:n TILAUKSILLE / ILMAINEN NOUTO TAMPEREELTA 💙 Huom! Minimitilaus 10 € (ilman postikuluja)

Tappavan haitalliset kasviöljyt

  • 20 kommenttia
Tappavan haitalliset kasviöljyt

Oho, tulipa raflaava otsikko! Mutta asia on sen verran vakava, että sen soisikin herättävän huomiota. 

Olen kirjoittanut kasvinsiemenöljyistä ja yleensäkin kasvirasvoista paljon kirjoissani, Ketokamulle kirjoittamissani artikkeleissa sekä eri hyvinvointikurssien yhteydessä, mutta niistä ja niiden haitallisuudesta on tarpeen kirjoittaa vieläkin enemmän.

Siinä missä valtavirtamedia ja viralliset ravitsemussuositukset jaksavat lähes joka päivä valheellisesti muistuttaa ”pehmeiden” rasvojen hyvistä ominaisuuksista (joita ei siis ole!), koen tärkeänä kirjoittaa kasvirasvojen haitoista, koska nämä teolliset ja luonnottomat rasvat ovat yksi syy siihen, miksi voimme niin huonosti nykyään ja miksi niin moni sairastaa erilaisia kroonisia sairauksia.

Kasvinsiemenöljyillä (ja tässä artikkelissa myös kasviöljyillä ja kasvirasvoilla) tarkoitan kasvin siemenistä puristettuja öljyjä enkä esim. kasvien hedelmästä puristettuja öljyjä kuten oliivi-, kookos- tai avokadoöljyä tai kaakaovoita. Hedelmistä puristetut öljyt poikkeavat rakenteeltaan hyvin paljon siemenistä puristetuista öljyistä.

Tässä artikkelissa nimenomaan puhun siemenistä puristetuista öljyistä. Tarkan listan tarkoittamistani öljyistä saat artikkelin lopussa.

 

Rypsiöljyn valmistus vaatii kuumia lämpötiloja ja hurjia kemikaaleja

 

Rypsiöljyn vs. voin valmistus

Ihan ensimmäiseksi pyydän sinua katsomaan videon ”How It’s Made - Canola Oil”, eli kuinka rypsiöljyä tehdään.

Vaikka englanninkielisestä puheesta ei ymmärtäisi mitään, video näyttää sangen raa’asti, miten teollisesti ja keinotekoisesti rypsiöljyä valmistetaan.

Vastapainoksi voit katsoa videon voin valmistuksesta.

Jälleen, vaikka puheesta ei ymmärtäisi mitään, videosta näkee selvästi, miten paljon luonnollisempi voin valmistusprosessi on kun sitä vertaa suomalaisten virallisten suositusten lemmikkiin, rypsiöljyyn.

Siinä missä voin valmistus oli luonnollista eikä vaatinut lisäkemikaaleja tai kuumia lämpötiloja, rypsiöljyn valmistus vaati lähes kiehuvan kuumia lämpötiloja ja toinen toistaan hurjempia kemikaaleja kuten liuottimia, lipeää ja heksaania.

Mitäpä maalaisjärkesi sanoo tässä kohdassa? Voin valmistuksessa käytettiin siis matalia lämpötiloja eikä ollenkaan lisäaineita — paitsi voihin lisättiin suolaa — ja valmistusprosessi oli koneitakin käyttäen aika yksinkertainen. Mutta, rypsiöljyn valmistus oli monia eri vaiheita vaativa prosessi, jossa käytettiin korkeita lämpötiloja sekä myrkyllisiä kemikaaleja. 

Ja kuitenkin meille suositellaan ensisijaisesti näitä kasvinsiemenöljyjä kuten rypsiöljyä, että ne olisivat jotenkin terveellisempiä kuin vaikkapa voi! Tämähän sotii maalaisjärkeä vastaan! 

Nyt varmaan herää kysymys, että olisiko kylmäpuristettu rypsiöljy parempi? No, onhan se tietenkin parempi kuin kuumissa lämpötiloissa kemikaalien avulla valmistettu, mutta ei se silti ole minusta syötäväksi kelpaavaa. Kohta tiedät, miksi.

 

Tyydyttynyt rasva ei tuki verisuonia

 

Tyydyttynyttä rasvaa on kaikissa luonnollisissa ruoissa 

Varmaan kuulitkin, kuinka kertoja sanoi rypsärivideolla rypsiöljyn olevan yksi terveellisimmistä paistorasvoista. Tässä artikkelissa aion hajottaa tämän myytin kirjaimellisesti atomeiksi ja tehdä selväksi, että väite ei pidä paikkaansa missään olosuhteissa.

Varmaan tiedätkin, että kasvinsiemenöljyjä suositellaan ensisijaisesti sen takia, että ne ovat niin sanottuja monityydyttymättömiä eli ”pehmeitä rasvoja”, eli ne eivät sisällä niin paljoa tyydyttyneitä rasvoja kuten vaikkapa eläinperäiset rasvat — joita siis oudosti kutsutaan koviksi rasvoiksi.

Vaikka itse asiassa kasvikunnan tuotteista kookosöljy on puhdasta tyydyttynyttä rasvaa ja eläinperäisistä ruoista sianlihassa sekä naudanlihassa on hieman enemmän kuin puolet yksittäistyydymätöntä rasvaa eli samaa mitä oliiviöljyssä, niin viralliset suositukset tuntuvat autuaasti ignooraavan tämän, vaan niputtavat kaikki kasviöljyt omaan nippuunsa ja eläinrasvat omaan nippuunsa.

Leipomoteollisuusmargariini muuten sisältää saman verran tyydyttyneitä rasvoja kuin sian silava. Niin, ja onhan mustikassa ja salaatissakin tyydyttynyttä rasvaa! Yrittävätkö nekin salakavalasti tappaa sinut tyydyttyneellä rasvalla?

Vanhan lääke- ja ruokateollisuuden lobbaaman myytin — ei siis tieteen — mukaan tyydyttynyt rasva aiheuttaisi sydänsairauksia ja tukkisi suonet. No, tätähän ei ole koskaan todistettu tieteellisesti eikä edes epätieteellisesti. Sen sijaan teollisuuden masinoimat tutkimukset ovat näin kehdanneet väittää. Ja tyydyttyneen rasvan syöminen ei siis tosiaankaan tuki verisuonia. Joka muuta väittää, valehtelee.

 

Matala kolesteroli ei suojaa sydänsairauksilta vaan päin vastoin altistaa ennenaikaiselle kuolemalle

 

Kasvinsiemenöljyt ja kolesteroli

Toinen asia, miksi kasvinsiemenöljyjä suositellaan on, että ne alentavat kolesterolia. No, tämän ne tekevät, mutta alhainen kolesteroli taas ei suojaa sydänsairauksilta tai miltään muiltakaan sairauksilta. Päinvastoin, korkea kolesteroli suojaa varsinkin ikääntyviä. Matala kolesteroli nostaa kuolleisuutta.

Eikä sydänkohtauksen saaneilla yleensä edes ole korkea kolesteroli. Sydänkohtauksen saaneissa on yhtä lailla sekä ihmisiä, joilla on korkea kolesteroli, matala kolesteroli tai jotain siltä väliltä. Kolesterolilla ei siis juurikaan ole merkitystä sydänkohtauksiin tai ylipäänsä sydänsairauksiin.

Perinnöllinen korkea kolesteroli eli familiaalinen hyperkolesterolemia on toki eri juttu, ja silloin syömisten kanssa kannattaa ilman muuta olla tarkkana. Familiaalisen hyperkolesterolemian hallinnassa kyse on enemmänkin siitä, että vältellään matala-asteista tulehdusta eikä suinkaan kolesterolia sisältäviä ruokia. 

Mutta, jos olet päässyt vaikkapa nelikymppiseksi ilman sydänsairauksia, niin silloin tuskin sinulla tällaista perinnöllistä vaivaa on.

 

Saamme ruoan mukana erilaisia rasvoja

 

Minkälaisia rasvoja on syömässämme ruoassa? 

Kasvinsiemenöljyt ovat siis pääasiassa monityydyttymättömiä rasvahappoja. Ruoan mukana saamiamme rasvahappojahan on kolmenlaisia: on tyydyttyneitä, yksittäistyydyttymättömiä ja sitten on juurikin näitä monityydyttymättömiä.

Ai niin, ja sitten on myös transrasvoja, joista luonnottomat tehdasrasvat eli kovetetut kasvirasvat ovat haitallisia, mutta esim. maidossa ja lihassa esiintyvät luonnolliset transrasvat ovat meille hyödyllisiä.

Kuten aiemmin jo mainitsinkin, tyydyttyneet rasvat ovat kestävämpiä kuin tyydyttymättömät rasvat. Tällainen tyydyttynyt rasvahappoketju on kuin pitkä pöytä, jossa on tuoleja kummallakin puolella pöytää ja vielä pöydän päissä. Jokaisella tuolilla istuu hyväntuulinen henkilö. Pöytäseurue juttelee mukavia ja pitää yhtä niin hyvin, että ulkopuolisten on vaikea liittyä mukaan.

Yksittäistyydyttymättömät rasvahappoketjut ovat kuin pitkä pöytä, joissa on yksi paikka vapaana. Muu pöytäseurue pitää jälleen yhtä ja juttelee mukavia. Jos yksi muukalainen eksyy istumaan vapaalle tuolille, se ei paljon iloista pöytäseuruetta häiritse.

Monityydyttymättömät rasvat taas ovat kuin pöytä, jossa vapaita paikkoja on paljon. Vaikka tuoleilla istuva pöytäseurue yrittää pitää yhtä ja jutella mukavia, tämä on vaikeaa, koska vapaille tuoleille eksyy helposti joku muukalainen ja pöytäseurueen on vaikea huudella toisilleen muukalaisten yli. Syntyy helposti eripuraakin kun muukalaiset heittävät joukkoon omia eriäviä mielipiteitään. Lopulta koko pöytäseurue — tai ainakin sen kiihkeimmät osapuolet — voivat ruveta tukkanuottasille.

Monityydyttymättömien rasvojen — joita siis kasvirasvat ovat — haitallisuus perustuu juurikin tähän ailahtelevuuteen ja epästabiiliuteen. 

Ylläoleva pöytäesimerkki on kirjasta The Fatburn Fix, jonka on kirjoittanut lääkäri Cate Shanahan. Rasvojen osuus on kirjoitettu kirjassa erinomaisesti, mutta erityisesti loppupuolen materiaalista en ole Shanahanin kanssa samaa mieltä. Jos rasva-asia kiinnostaa, suosittelen lukemaan kirjan ja erityisesti kasviöljyjä käsittelevän osuuden.

 

Monityydyttymättömät rasvat härskiintyvät herkästi

 

Miksi kasvirasvat ovat niin haitallisia?

Mutta mennäänpä vihdoin asiaan: miksi ihmeessä kasvirasvat ovat meille haitallisia?

Pidetäänpä pieni kemianluento. Kasvinsiemenöljyt siis sisältävät hurjasti monityydyttymättömiä rasvahappoja. Siinä missä tyydyttyneet rasvat ovat jämäköitä ja kestäviä ketjuja, monityydyttymättömät rasvahapot ovat hauraita ja reagoivat helposti vaikkapa ilman hapen kanssa tai lämpötilan nousun seurauksena, eli ketju hajoaa tai nappaa jonkin siihen kuulumattoman alkuaineen atomin. Tästä syntyy äärimmäisen haitallisia yhdisteitä elimistössä kun olemme näitä herkkiä monityydyttymättömiä rasvoja syöneet.

Käytännössä katsoen ne härskiintyvät ja aiheuttavat tuhoa aivan kuin antaisit vasaran kolmevuotiaalle. Tuhoahan siitä syntyy. 

Ongelma on, että näitä monityydyttymättömiä rasvahappoja on nykyruokavaliossa paljon, paljon enemmän kuin mitä niitä oli vaikkapa sata vuotta sitten. Toki tarvitsemme monityydyttymättömiä rasvoja, mutta nykyruokavalio sisältää liikaa niitä ja vieläpä valmiiksi härskiintyneinä ja haitallisina yhdisteinä, jotka muuttuvat elimistössä vielä haitallisemmiksi yhdisteiksi, joten tämä on yksi syy miksi niin monet terveysongelmat ovat kasvaneet räjähdysmäisesti muutaman viime vuosikymmenen aikana.

Miksi teollisuus ja ravintolat sitten käyttävät näitä öljyjä niin käsittämättömän monissa tuotteissa suolaisista makeisiin ruokiin? No, tietenkin koska ne ovat hävyttömän halpoja!

Toisekseen, tuommoisen kemiallisen myllytyksen jälkeen kuin miten niitä valmistetaan, ne ovat hyvin neutraalin makuisia. Ne eivät siis maistu tuotteissa, mutta niillä saa aikaan rasvaisuutta ja tilavuutta hyvin halvalla hinnalla sekä suolaisiin että makeisiin tuotteisiin.

 

Nykyään monityydyttymättömiä rasvahappoja saadaan aivan liikaa

 

Monityydyttymättömien rasvojen tarve ja saanti

Meidän on saatava monityydyttymättömiä rasvahappoja ruoan mukana, koska elimistö ei niitä pysty itse muodostamaan. Ne ovat siis välttämättömiä.

Tarvitsemme niitä vain kuitenkin äärimmäisen vähän, n. 3—5 grammaa päivässä. Tarkkaa tarvetta ei edes tiedetä, mutta tiedetään vain, että niitä tarvitaan ja että niitä tarvitaan vain hyvin vähän.

Nykyajan ongelma on, että näitä monityydyttymättömiä rasvahappoja saadaan aivan liikaa siihen nähden kuin mikä meidän luonnollinen tarpeemme on. On arvioitu, että 80 % amerikkalaisista saa rasvoista tulevan energiansa juuri monityydyttymättömistä rasvahapoista. En usko suomalaisten jäävän tästä jälkeen, kiitos virallisten tahojen edesvastuuttomien rypsiöljysuositusten ja tuhansien tuotteiden, joihin näitä ”pehmeitä” rasvoja on ympätty.

Jos siis amerikkalaiset — ja hyvin todennäköisesti myös suomalaiset — saavat päivässä n. 50 g monityydyttymättömiä rasvahappoja, se on moninkertaisesti enemmän kuin tarvittava 3—5 grammaa.

Epävakaan rakenteensa vuoksi kasvinsiemenöljyt eli monityydyttymättömät rasvahapot ovat juoksevia myös huoneenlämmössä tai jopa jääkaapissa. Tämäkin on yksi syy miksi elintarviketeollisuus suosii näitä öljyjä. Tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävä voi muuttuu kovaksi jääkaapissa ja ekstra-neitsytoliiviöljykin jähmettyy siellä, mutta rypsäri- tai muu kasviöljypullo pysyy yhtä juoksevana niin kylmissä kuin kuumissa lämpötiloissa.

Ja jos elintarviketeollisuus haluaa tehdä näistä juoksevista rasvoista kiinteitä (eli kovetettuja kasviöljyjä), ne laitetaan jälleen vielä hurjempaan kemialliseen myllytykseen, jonka tuloksena on taatusti elimistölle vieras ja vieläkin haitallisempi tuotos — eli juurikin luonnoton ja superhaitallinen transrasva, jonka jo aikaisemmin mainitsinkin.

 

Rypsärissä on tuplasti enemmän tulehdusta aiheuttavaa omega-6-rasvahappoa kuin tulehdusta hillitsevää omega-3-rasvahappoa

 

Omega-6- ja omega-3-rasvahapot

Olet varmaan kuullut omega-3- ja omega-6-rasvahapoista. Ne ovat juurikin monityydyttymättömiä rasvahappoja ja juuri niitä kasvinsiemenöljyt ja -rasvat sisältävät. Tai oikeastaan ne sisältävät lähinnä omega-6-rasvahappoja. 

Rypsiöljy sisältää tuplasti enemmän omega-6-rasvahappoja kuin omega-3-rasvahappoja eli se ei siis ole mikään hyvä omega-3-lähde vaikka viralliset suositukset näin yrittävät väittääkin.

Omega-6-rasvahapoista muodostuu elimistössä tulehdusta aiheuttavia aineita ja omega-3-rasvahapoista muodostuu tulehdusta hillitseviä aineita. Kumpiakin tarvitaan, aivan ehdottomasti. Elimistömmehän taistelee kaikkea vierasta vastaan — myös pöpöjä vastaan — tulehduksella. Ja kun tulehdus on tehnyt tehtävänsä, se tulee hillitä ja poistaa.

Vaikka usein puhutaan, että kasvinsiemenöljyjen omega-6-pitoisuus aiheuttaa kehossa epätasapainon, koska nykyihminen saa liikaa omega-kutosia juurikin kasvinsiemenöljyistä, näiden monityydyttymättömien rasvahappojen suurempi ongelma on niiden epävakaus, eli juuri se, että tähän pöytäseurueeseen tuppaa mukaan toinen toistaan oudompia ja riitaisampia heppuja sopua rikkomaan niille lukuisille vapaana oleville tuoleille. 

Kun nykyruokavaliosta saadaan ihmisen sietokykyyn nähden liikaa monityydyttymättömiä rasvahappoja, ne härskiintyvät (eli siis nappaavat ylimääräisen happiatomin) ja aiheuttavat tuhoa solussa aivan atomitasolla. Juuri tämän takia sanoinkin artikkelin alussa, että hajotan atomeiksi sen myytin, että rypsiöljy olisi terveellinen paistorasva.

 

Liian suuri määrä vapaita happiradikaaleja tappaa koko solun 

 

Kasvinsiemenöljyt ja vapaat happiradikaalit

Jatketaan kasviöljymyytin hajottamista atomeiksi. Kun monityydyttymätön rasvahappoketju nappaa happiatomin, tämä happiatomi rikkoo herkästi rasvahappoketjun — eli pitkän pöydän — sen heikoimmasta kohdasta. Oikeassa elämässä syntyy vapaita happiradikaaleja, jotka ovat supervaarallisia kaikelle, mikä ympäröi niitä. Ne tekevät silmitöntä tuhoa juurikin kuin kolmevuotias, jolle on annettu vasara.

Solun sisällä nämä vapaat happiradikaalit aiheuttavat tuhoa solun herkille rakenteille hieman samaan tapaan kuin vaikkapa röntgensäteet. Ei niitäkään saa saada liikaa!

Toinen vertaus on, että solujen vapaat happiradikaalit ovat kuin pikku tulipalo, joka on kotisi sisällä. Kehon omat antioksidantit toimivat palomiehinä ja yrittävät pitää vapaat happiradikaalit eli tulen aisoissa, mutta jos tuli kasvaa liian isoksi, se polttaa koko talon, eli tuhoaa koko solun. Tuhot ovat aluksi mikroskooppisen pieniä, mutta voivat aikojen saatossa aiheuttaa todella vakavia haittoja, eli kroonisia sairauksia.

Kun monityydyttymättömien rasvahappojen saanti pidetään kurissa, eli syödään vain se välttämätön määrä, elimistön luonnolliset antioksidantit pystyvät pitämään vapaat happiradikaalit kurissa.

 

Vapaat happiradikaalit altistavat ennenaikaiselle ikääntymiselle

 

Miksi vapaat happiradikaalit ovat niin pahoja?

Jos liiallinen määrä vapaita happiradikaaleja rikkoo solun ja aiheuttaa pahimmassa tapauksessa koko solun tuhoutumisen, niin miten tämä sitten näkyy käytännössä terveydessä?

No, koko keho — ihoa myöten — ikääntyy ennenaikaisesti. Immuniteetti huononee, koska immuniteetti käy koko ajan täysillä yrittäessään korjata solutuhoja.

Koska solujen DNA muuntuu vapaiden happiradikaalien pommituksessa, tämä altistaa syövälle.

Ja koska verisuonet — varsinkin alussa hiusverisuonet — rikkoutuvat, voi seurata kaihia, silmänpohjan rappeumaa tai vain simppelisti huonoa näköä, munuaisongelmia tai ääreisverenkiertohäiriöitä.

Ja totta kai sydän- ja verisuonisairaudet voivat olla tulosta liiallisesta vapaiden happiradikaalien määrästä.

Muita oksidatiivisen stressin eli liiallisten vapaiden happiradikaalien aiheuttamia ongelmia ovat mm. niveltulehdukset, hengitystiesairaudet, neurologiset ongelmat kuten Parkinsonin tauti, Alzheimerin tauti ja MS-tauti, hiustenlähtö, allergiat, hedelmättömyys, ongelmat rauta-aineenvaihdunnassa, astma, psoriasis, migreenit tai esimerkiksi diabetes.

Oletko muuten huomannut, että lapsuusajan syövät kuten leukemia ja lymfoomat ovat lisääntyneet myös räjähdysmäisesti? Onkohan syynä lasten solujen marinointi kasvinsiemenöljyissä ja niiden aiheuttamissa vapaissa happiradikaaleissa? 

Solujen energiatehtaat, mitokondriot, kärsivät myös oksidatiivisesta stressistä. Tämä voi näkyä väsymyksenä ja voimattomuutena.

 

Solusi eivät osaa käyttää monityydyttymättömiä rasvoja energiaksi — väsyttää

 

Kasviöljyt ovat huonointa mahdollista polttoainetta soluillesi

Ja tästä päästäänkin monityydyttymättömien rasvahappojen toiseen isoon ongelmaan: ne ovat lähes huonointa mahdollista polttoainetta soluillesi!

Tästä on olemassa yksi hieno tutkimus, jolla osoitettiin kasvinsiemenöljyjen olevan kaikista huonoin energiavaihtoehto mitokondrioille eli solujen energiatehtaille.

Tutkimuksessa vertailtiin muutamaa eri rasvaa sekä miten ne vaikuttavat mitokondrioiden energiantuotantoon.

Kun soluille annettiin tyydyttynyttä rasvaa, se laittoi solut tuottamaan energiaa 100 %:n teholla (eli se toimi muille rasvoille vertailukohteena), omega-6-rasvahappo laittoi ne toimimaan puolella teholla kun taas omega-3-rasvalla mitokondriot tuottivat vain yhden viidesosan eli 20 % energiaa!

Tämä tutkimus siis paljasti sellaisen seikan, että kun nautit monityydyttymättömiä rasvoja, ei ihme, jos olo on voimaton eikä energia tunnu riittävän.

Huomasit siis varmaan että myös omega-3-rasvat ovat monityydyttymättömiä ja todellakin tuottivat vain yhden viidesosan siitä energiasta mitä vaikkapa tyydyttyneet rasvat tuottivat.

Lisäksi omega-3:n liikasaanti aiheuttaa aivan samanlaisen ongelman elimistössä kuin liian omega-kutosen saanti, eli vapaiden happiradikaalien rellestämisen. Juuri tämän takia en suosittelekaan esim. kalaöljyä, vaan omega-kolmoset on parhainta saada pitkäketjuisina omegoina suoraan lihasta ja kalasta, koska silloin ne ovat antioksidanttien ympäröimiä.

Nämä antioksidantit pitävät riitaa haastavat heput kurissa toisin kuin kalaöljyissä, jotka ovat kaikki käytännössä katsoen härskiintyneitä, olipa niiden kylkeen yritetty ympätä vaikkapa oliiviöljyn polyfenoleja. Ihan turhaan.

Nyt, kun vapaita happiradikaaleja on hutkittu olan takaa, on tarpeen antaa niille hieman kiitostakin.

Vapaita happiradikaalejakin nimittäin tarvitaan, koska niillä on tärkeitä töitä elimistössä. Ne toimivat mm. lähettiläinä ikään kuin autokilpailuissa lipunheiluttaja antaa lähtökäskyn. Jos lähtökäskyä ei tule koska lähetti puuttuu, eivät autot myöskään lähde ajamaan. Kyse on jälleen tasapainosta ja vapaiden happiradikaalien määrästä. Mikään ei ole mustavalkoista.

 

Kasviöljyjen käyttö johtaa ylipainoon

 

Kasviöljyjen käyttö johtaa ylipainoon

Mutta, eikä tässä taaskaan vielä kaikki. Kasvinsiemenöljyjen liikakäyttö johtaa helposti ylipainoon. Kokonaiset kansakunnat ovat lihoneet vain vaihtamalla perinteiset rasvat uusiin muotihömpötyksiin eli kasvinsiemenöljyihin. Esimerkiksi Intiassa tämä näkyy selvästi. Vaikka aktiivisuuden tai liikunnan määrä ei ole muuttunut, tai muu ruokavalio, ainoastaan rasvat ovat muuttuneet, niin ylipaino on räjähtänyt käsiin.

Ja kun perinteiset kokkausrasvat vaihdetaan kasvinsiemenöljyihin — joista mitokondriot eivät voi muodostaa kunnolla energiaa — olo on väsynyt ja voimaton eikä todellakaan tee edes mieli liikkua.

Kasviöljyt myös tuottavat insuliiniresistenssiä. Vaikket söisikään korkeahiilarista ruokaa, pelkkä kasvinsiemenöljyjen nauttiminen voi aiheuttaa insuliiniresistenssin, aikamme vitsauksen!

Eli kun syömme kasvinsiemenöljyjä, painomme nousee koska solupoloiset yrittävät tuottaa energiaa näistä huonoista lähteistä. Rasvat tuhoutuvat solun sisällä muodostaen vapaita happiradikaaleja, jotka vievät mitokondrioilta viimeisetkin mahdollisuudet tuottaa energiaa. Olemme siis paljon laiskempia kuin mitä normaalisti olisimme.

 

Kasviöljyt tekevät meistä sokeririippuvaisia

 

Kasviöljyt ja sokeririippuvuus

Kasvinsiemenöljyt tekevät meistä myös sokeririippuvaisia. Jos siis olet saanut solusi mitokondriot huonoon kuntoon täyttämällä ne kasviöljyillä ja vapailla happiradikaaleilla, olo on väsynyt ja voimaton ja sinun tekee mielesi nopeaa energiaa.

No, mistä saat nopeaa energiaa? Sokerista tietenkin! Ja kuinka helppoa nykyään on löytää ja napata mukaan jotain sokerista! Sitähän tuputetaan aivan joka puolelta!

Kun olet syönyt vuosikausia kasvinsiemenöljyjä ja kehosi on yrittänyt tehdä niistä energiaa siinä onnistumatta, kehosi täytyy luottaa sokeriin energianantajana. Kehosi kun voi käyttää joko glukoosia tai rasvaa ja ketoaineita energianaan.

Kun syömäsi rasva tulee vain kasvinsiemenöljyistä, joista et pysty muodostamaan energiaa, sinun tekee automaattisesti mielesi sokeria, koska se on varma energianlähde.

Ja tämähän tietenkin johtaa ennen pitkää myöskin insuliiniresistenssiin ja alituisesti korkealla olevaan verensokeriin.

Saat insuliiniresistenssin siis sekä kasvinsiemenöljyistä että sokerinsyönnistä!

Sokeri on hyvin lyhytkestoista energiaa, joten tulet helposti ärtyneeksi, masentuneeksi ja entistä voimattomammaksi pari tuntia sokerisen ruoan syönnin jälkeen. Ja tämä laittaa kroppasi ja mielesi halajamaan lisää sokeria tai tärkkelyspitoisia ruokia. Noidankehä on valmis.

Ja kun olet syönyt sokeria, haimasi erittää insuliinia, joka puolestaan on varastoiva hormoni, eli silloin esimerkiksi rasvanpoltto on mahdotonta.

 

Siivoa kaappisi kasvinsiemenöljyistä!

 

Lista haitallisimmista kasvirasvoista

Haitallisimpia öljyjä (joko juoksevana tai kiinteänä) ovat:

  • auringonkukkaöljy
  • maissiöljy
  • puuvillaöljy
  • rapsiöljy
  • rypsiöljy
  • safloriöljy
  • soijaöljy
  • viinirypäleensiemenöljy
  • tai ihan vain kasviöljy, jos elintarvikkeen pakkauksessa tällainen sattuu lukemaan, oli se sitten kovetetussa, osittain kovetetussa tai juoksevassa muodossa

 

Tässä vaiheessa suosittelen koluamaan ruokakaapin läpi ja heittämään pois siellä mahdollisesti luuraavat kasvinsiemenöljyt ja tuotteet, joissa niitä on käytetty.

 

Syyllisyyttä syömisistään ei kannata tuntea — vastuuta kyllä

 

Lopuksi

Kasvinsiemenöljyjen liikakäyttö siis johtaa lähes vääjäämättä ongelmiin. Nämä ongelmat voivat näkyä päivien tai viikkojen sisällä — tai jopa vuosien tai vuosikymmenien päästä, kun elimistön sietokyky ylittyy ja kuppi menee niin sanotusti nurin.

Jokapäiväiseen käyttöön kasvinsiemenöljyt eivät missään nimessä sovi eivätkä pääasiallisiksi rasvoiksi ruokavaliossa. 

Jos kroppa ja mieli satunnaisia kasvinsiemenöljyä sisältäviä herkkuja sietää, niin mikä ettei joskus voi tällaisiin herkkuihin langeta.

On tärkeää, että tietää valintojensa seuraukset ja on vapaa valitsemaan, mitä syö. Syyllisyyttä tai häpeää syömisistään ei kuitenkaan kannata tuntea — vastuuta kyllä.

Kasvinsiemenöljyasioissakaan kun mikään ei ole mustavalkoista.

 

P.S. Kun haluat oikeasti hyviä rasvoja, saat ne tietenkin Ellin keittiön verkkokaupasta. Voit olla varma, että missään kaupassa myytävässä tuotteessa ei ole käytetty yllä olevan listan öljyjä.

20 kommenttia

  • @Emma: Ennen kuin ehdin laittaa kunnolliset lähteet, laitan tähän muutamia luku- ja katseluvinkkejä aiheesta:

    Kirjoja:
    - Jayne Buxton: The Great Plant-Based Con
    - David Gillespie: The Good Fat Guide
    Chris. A. Knobbe: The Ancestral Diet Revolution
    - Catherine Shanahan: Deep Nutrition (osa 2 kirjasta)
    - Catherine Shanahan: Dark Calories (suurimmaksi osaksi ok)
    - Nina Teicholz: The Big Fat Surprise

    YouTube-videoita:
    - https://www.youtube.com/live/X-k8YG7BmDc?si=ugLayl5pwcQ61Eil&t=3234
    - https://www.youtube.com/watch?v=wPlHuXYI8v0
    - https://www.youtube.com/watch?v=q8ecVBuN9ek
    - https://www.youtube.com/watch?v=_lRXZfs6Sjs
    - https://www.youtube.com/watch?v=PvZk-jNqzgE
    - https://www.youtube.com/watch?v=nv7kc4h9le0

    - Elli
  • Tässä tulee pakostikin mieleen, että lähteitä ei kuulu ihan vain koska niitä ei ole. Monilta ihmisiltä olen kysynyt lähteitä esim. rypsiöljyn epäterveellisyyden tueksi, enkä tähän päivään mennessä ole mitään saanut.

    - Emma
  • @Emma: Laitan toki lähteet, kun vain ehdin. Olen niitä jo koonnutkin listaksi, mutta nyt ovat olleet asiakkaat ja tuotteet etusijalla. Näin yhden naisen firmana pitää priorisoida asioita koko ajan.

    - Elli
  • Ootko löytänyt niitä lähteitä?

    - Emma
  • @Linda: En ajatellut lopettaa. On tyhmää maksaa kuvapankkikuvista, jotka ovat hajuttomia ja mauttomia ja täysin mitäänsanomattomia. Tekoälyllä saa aikaan katseenvangitsevia kuvia, joten aion käyttää tekoälyä ehdottomasti vastakin — paitsi reseptikuvissa, jotka otan itse. Tekoälykuvat itse asiassa vaativat paljon enemmän aikaa ja vaivaa kuin kuvapankkikuvien etsintä, joten sinulla tuntuu olevan asiasta täysin väärä käsitys.

    - Elli

Jätä kommentti

Huomaa, että kommentit hyväksytään ennen niiden julkaisemista.

Kommentti verkkokaupalle
Lisää kuponki

Lisää lahjapaketointi tuotteille 5 €:n lisähintaan

Mitäpä etsit? 🤗


Suosituimmat haut:  herkku  suklaa  leivonta  

Tilaa uutiskirjeeni

Saat ensimmäisenä tiedon uusista tuotteista, tarjouksista, blogipostauksista ym. kivasta <3